Itä-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelma 2017–2019
Itä-Suomen aluehallintoviraston yhteydessä toimii Itä-Suomen alueellinen romaniasian neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toiminnot on sijoitettu peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle (PEOL).
Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan asema ja toiminta perustuu valtioneuvoston asetukseen (1019/2003). Asetuksen 7 §:n mukaan alueellinen neuvottelukunta toimii romaniväestön osallistumismahdollisuuksien sekä elinolojen edistämiseksi kunkin aluehallintoviraston toimialueella.
Neuvottelukunta edistää romaniväestön yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita toimialueellaan.
Asetuksen mukaiset tehtävät:
- seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolojen kehitystä tasa-arvon edistämiseksi
- tehdä aloitteita ja esityksiä romanien taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja si-vistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi
- edistää romanikulttuuria ja kieltä
- edistää syrjinnän poistamista
- lisätä romanikulttuurin tuntemusta valtaväestön keskuudessa
Neuvottelukunnan toiminta perustuu eri tahojen yhteistyölle, romaniväestön osallisuuden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiselle.
Erityiset painopistealueet:
Romaniasiat uuteen maakuntahallintoon siirtyminen
- Seurataan maakuntahallinnon etenemistä ja ohjeistusta ministeriöstä. Olemme yhteydessä Itä-Suomen avin alueella oleviin maakuntaliittoihin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan.
- Etelä-Savon maakuntaliitosta projektipäällikkö Maija Korhonen tulee esittelemään maakun-tahallintoa neuvottelukunnan kokouksessa.
Romanipoliittisen ohjelman eteneminen
- Suomen ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta elämän eri osa- alueella. Ohjelman visio, että vuonna 2017 Suomi on edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä Euroopassa.
- Romanipoliittinen ohjelma on hyvä lähtökohta, kun jatkossa toteutetaan romanipolitiikkaa ja luodaan verkostoja, jotka yhteistyössä käynnistyvät.
- Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt EU-rahoitteisen Sanoista tekoihin -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ja seuraa romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) tunnettavuutta alue- ja paikallistasolla. Se tukee alueellisten ja paikallisten verkostojen syntymistä romanien, viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä ROMPOn toimeenpanon edistämiseksi, le-vittää tietoa hyvistä käytännöistä paikallis- ja aluetason toimeenpanosta ja rahoituksesta ja kuulee alueellisia toimijoita ROMPO 2 valmistelun eväiksi.
- Sanoista tekoihin tilaisuus järjestetään Itä-Suomessa 29.3.2017 Kuopiossa
Tiedottaminen, näkyvyys ja verkostoituminen romaniasioissa
- Pyritään lisäämään osallisuutta ja vuorovaikutusta sitä kautta vaikuttamaan.
- Yhteistyö romanityöryhmien ja romanijärjestöjen kanssa Järjestetään Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella yhteinen tilaisuus jossa on mukana neuvottelukunta ja romanijärjestöt sekä romanityöryhmät. Tapaamisen tavoitteena olisi alueen toiminnan kehittäminen sekä tutustua toistemme toimintaan
- Järjestetään kaksi tiedotus ja keskustelutilaisuutta kunnissa. Tilaisuuksien tavoitteena on edistää Itä-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan ja kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä romaniasioiden hoidossa tapahtumat, konsertit ja näyttelyt sekä Suomi 100 tiimoilta ollaan mukana
- Mikkelissä 9.4.2017 juhla ja konsertti, sekä Iisalmessa syksyllä konsertti
Koulutus ja työllistyminen
- Yhteistyö ERS- romanihankkeiden kanssa.
- Työllisyysmessut Mikkelissä keväällä 2018
- Viritetään yhteistyötä oppilaitosten, Ohjaamon ja työvoimapalvelukeskusten kanssa.
Romanikielen ylläpitämiseen tärkeys.
- Huoli on kielen säilyttämisessä
- Suomen romanikieli ei ole ainoastaan vähemmistökieli vaan vakavasti uhanalainen vähemmistökieli. Romanikieli toimii ryhmän kiinteyden sekä identiteetin vahvistajana. Se on osa romanien kulttuuriperintöä ja myös omaleimainen Euroopan romanimurteitten kirjossa.
- Kesäkoulut ja kerhomuotoiset sekä kielipesät on havaittu hyväksi tavaksi edistää romanikieltä. Romanikielen elvyttäminen tarvitsee taloudellista panostusta.